Transrasvat ruokavaliossa on monelle tuntematon teema. THL piti vuosittaisen kansanterveyspäivän 16.2.2017. Aiheena oli keskeisten tarttumattomien tautien taustalla olevat elintapatekijät, joihin ravitsemus keskeisesti kuuluu. Kuuntelin tilaisuuden ravitsemusta käsittelevät luennot etänä. Erityisen mielenkiintoinen oli erikoistutkija, dosentti Liisa Valstan puheenvuoro transrasvoista.
Tämä sinun täytyy tietää transrasvoista:
Transrasvoilla tarkoitetaan joko luonnollisesti tai teollisesti syntyvää rasvaa, joka on kemialliselta rakenteeltaan paljon tyydyttymättömien (eli pehmeiden) rasvojen kaltaista, mutta eroavat niistä kaksoissidoksen kiinnittymiskohdan puolesta.
Tämä pieni ero kuitenkin muuttaa täysin transrasvan merkityksen meidän terveydelle. Ne sekä nostavat huonoa eli LDL-kolesterolia että laskevat hyvää eli HDL-kolesterolia, mikä tarkoittaa siis että niillä on ns. tuplasti huono vaikutus rasva-aineenvaihduntaan.
Välillä transrasvojen vaikutus terveyteen nousee esille myös julkisuudessa. Sinänsä huoli on aiheellinen. Mutta kun katsotaan suomalaisten transrasvojen saantia tai suurimpia lähteitä, voidaan sanoa, että meillä Suomessa tilanne on hyvä.
Transrasvojen lähteet ovat ruokavaliossamme selkeästi vähentyneet. Ennen niitä löytyi esimerkiksi micropopcorneista, kasvirasvajäätelöstä, kekseistä ja ranskalaisista perunoista. Nykyisin teollista transrasvaa löytyy lähinnä pehmytjäätelöstä. Tämä muutos ei tietenkään tee näistä tuotteista terveellisiä, vaan samaan tahtiin kun transrasva on näistä tuotteista vähentynyt, on tyydyttynyt eli kova rasva lisääntynyt. Edelleen niillä siis on huono vaikutus rasva-aineenvaihduntaan, vaikka ei ehkä niin voimakas.
Mistä transrasvoja saadaan?
Suurimman osan transrasvasta me suomalaiset tällä hetkellä saamme märehtijöiden rasvasta, eli rasvaisista maitotuotteista, voista ja voita sisältävistä rasvaseoksista sekä märehtijöiden lihasta. Kokonaisuutena näiden tuotteiden käyttömäärät ovat kuitenkin vähentyneet (esimerkiksi voin käyttö on vähentynyt) ja tuotteista on tullut vähärasvaisempia. Esimerkiksi rasvattomassa maidossa ei ole lainkaan rasvaa, jolloin siellä ei ole myöskään transrasvaa.
Tämän vuoksi transrasvan kokonaissaanti suomalaisilla onkin hyvin vähäistä, alle 0,5 % päivän kokonaisenergiasta tulee niistä. Koska saanti on niin vähäistä ja lähteitä on loppujen lopuksi vähän, ei meillä ole suurta huolta transrasvoista. Suurempi huomio kannattaakin edelleen kiinnittää rasvojen kokonaissaantiin ja etenkin rasvojen laatuun.
Suomalaisten suuri haaste on riittävä pehmeän rasvan saanti.
Me sekä pelkäämme rasvaa että emme tunne hyvän pehmeän rasvan lähteitä. Niitä on esimerkiksi erilaiset öljyt, pähkinät ja siemenet, avokado. Myös margariini on hyvä pehmeän rasvan lähde ja siksi siitä kannattaakin valita rasvainen (vähintään 60 % rasvaa sisältävä) versio. Margariineista ei tänä päivänä löydy lainkaan transrasvaa.
Pehmeän rasvan lisäämisellä ruokavalioomme on paljon suurempi merkitys terveydellemme kuin transrasvojen välttämisellä.
Pehmeitä valintoja arkeesi,
Marika Venäläinen
laillistettu ravitsemusterapeutti
80/20 Ruokavaliotyökirjan kirjoittaja
